Elämäni linssiluteena

Haastattelin itse itseäni päätoimittajan pyynnöstä paikallislehteen. En ole ammattitoimittaja, enemmänkin paikallislehden kissanristiäisten valokuvaaja ja seurapiiritoimittaja. Kerroin itselleni haastattelussa millaista on olla freelancer copywriter poikkeustilan aikana ja pääsin lööppiin. Harvemmin kai toimittajat haastattelevat itse itseään.

En ole oikeastaan ollut kiinnostunut minkäänlaisesta julkisuudesta, mutta poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellista julkisuutta, että saan pidettyä perheeni leivässä ja puhtaissa lakanoissa.

Kotimiehistön moraali on vielä kohtuullisen hyvä ja suunnittelemme täsmäiskua Olarin Prismaan aamuyöstä. Eniten ärsyttää se, että kun yrittää keskittyä tähän tai oikeisiin töihin, joku alkaa aina kolistelemaan tai höpöttämään. Väitetään, että jokaisesta keskeytyksestä kestää 10 minuuttia päästä takaisin luovan kirjoittamisen tilaan. Väitän, että pienessä kämpässä, joutuu oppimaan palautumaan nopeammin.

Päivän harjoitus:

Pienaakkosissa α, u ja i-kirjaimien viiva on usein paksumpi sivuilta. Harjoitella voi kirjoittamalla kirjaimet useaan otteeseen samassa kallistuskulmassa, säännöllisin välein ja yhtä korkeina peräkkäin. Kun kirjainten muoto on valmis, voit paksuntaa ne jälkikäteen oikeista kohdista.

Aloitan viivan piirtämisen aina rentouttamalla olkapäät, visualisoimalla tulevan viivan ja reilulla painalluksella. Kun käsi pääsee alakaarteeseen, kannattaa kynää vähän jarrutella ja keventää painallusta. Sitten vaan toistetaan kunnes on rento ja lötkö olo. Tässä maailmantilanteessa kannattaa varautua vähän pidempään aikaan.