Hiphei! Minulta tilattiin kalligrafiaa ja piirroksia!

Eräänä päivänä kauan, kauan sitten ja reilusti viime vuoden puolella sosiaalisessa mediassa tapaamani Johanna Janhunen otti yhteyttä Instagramissa. Johannalla on hauska yritys Piilotettu aarre, josta voi ostaa Wikipedia-artikkeleita, digikuvia, koulutuksia ja kaikkea muuta mitä modernissa Internet -viestinnässä saattaa tarvita.

Johanna kertoi, että on ihastunut käsinkirjoitettuihin teksteihini ja haluaisi niistä tehtyjä ja kuviin liitettäviä tekstejä verkkokauppaansa. Tuli joulukuu ja kiire ja aikapula. Unohdin kaiken muun kuin ahkeran, putkinäköisen työnteon. Johanna kuitenkin otti uudestaan yhteyttä ja vihdoin saimme kehitettyä yhteistyössä somekuviin liitettävät kuvatekstit ja piirustelut.

• 

• 

Kun Johanna otti yhteyttä, ehkä vähän myös epäilin, että osaisin tehdä sellaisia älyluuriin tai läppärille ladattavia tekstejä, jotka kiinnostavat ketään. Päivätyössäni copywriterinä en ole lainkaan niin epävarma kuin kalligrafina, mutta kalligrafina koen olevani vielä harrastelija ja oppipoika.

Sarikka Vuorenojan etäkurssitapaamisten päätteeksi kaikki aina näyttävät läppärin kameralle mitä ovat saaneet aikaiseksi. Opiskelin taas vähän aikaa sitten modernia kalligrafiaa, jossa olen edistynyt harrastaja, mutta nyt kun kävin Merian fraktuuran kurssin ja käyn parhaillaan Ronden kurssia, olen ihan noviisi ja ihan kaikkien muiden teokset näyttävät niin paljon hienommilta ja jotenkin aikuisen hillityiltä, kun taas minä olen sotkuinen ja tuhrin paperin tai jopa pöydän musteella.

Olen visuaalisesti vähän lahjakas, mutta en mitenkään ammattilainen. Koska teen päivätöissäni markkinointia, minulta usein kysytään myös taittotöitä tai graafista suunnittelua. Juu ei. Graafisena suunnittelijana olen pulunsilmä. Olen saanut kunnian tehdä mielettömän taitavien art direktoreiden ja graafikoiden kanssa yhteistyötä ja tiedän kyllä paikkani. Ehkä senkin takia olin vähän arka lähtemään tähän mukaan. Huijarisyndrooma seuraa ainakin vielä minua aktiivisesti kalligrafina.

Sen verran sain omista teksteistäni aikaiseksi, että Unsplashin ilmaisesta kuvapankista sain ladattua parit upeat kuvat ja vähän yhdisteltyä tekstejä kuviin. Perjantaina valvoin lopulta kolmeen aamuyöstä, koska näiden tekeminen oli loppujen lopuksi hurjan hauskaa ja inspiroivaa.

Kuvankäsittely vaatii harjoittelua ja sen, että oikea kohta on aktivoituna!!!

Tekstien kirjoittaminen paperille oli vielä kivaa ja kuvien skannaaminenkin vielä ihan siedettävää, mutta lopullisten verkkokauppaan ladattavien kuvien käsittely oli niin raivostuttavaa, että oli lähellä, ettei lentänyt useamman kerran läppäri mäkeen. Yhden perjantain vietin ilmaisen kuvankäsittelyohjelma Gimpin seurassa ja join samalla olutta. Toinen vaihtoehto olisi ollut itkeä näppiksille, mutta olut kiinnosti silloin enemmän. Aamulla oli krapula, kuvankäsittely vaiheessa ja turhaunut olo. ATK-orientoitunut helluni (lue koodari), joutui tulilinjalle useammankin kerran. Nyt kun opin tekstien käsittelyn kuvan päälle asemoitaviksi digikuviksi, se on helppoa kuin heinänteko.

Laitan itselleni muistiksi ja mahdollisesti myös muiden iloksi tämän artikkelin loppuun jonkinlaiset ohjeet, jotta kenenkään ei tarvitsisi hakata päätään seinään. Minkäänlaista takuuta en kuitenkaan anna, että kukaan muu saisi ohjeista selvää tai ettei oppiminen takkuaisi. Jos mikään ei suju, siinä tapauksessa Johannalta voi ostaa kuvankäsittelykursseja. Se mitä opin kantapään kautta monta monituista kertaa on, että kannattaa varmistaa, että oikea kohta on valittuna. Tietotekniikka ei osaa lukea ajatuksia, vaikka kuinka p*rk*le toivoisi ja murisisi läppärille.