Ihanimmista ihanin Kalligrafiastudion työpaja!

Kalligrafiastudion Aini on supersankarini ja idolini. Kävin Kalligrafiastudion työpajassa opiskelemassa lisää kirjaimia ja käsialoja. Ainilla on mielestäni mitä upein käsiala, jota kadehdin niin, että välillä sieluun sattuu. Joku joskus sanoi, että kadehtiminen on hyvin valjastettuna vain hyvästä. Olen samaa mieltä. Onpahan mitä harjoitella taas! Ainahan sitä toivoisi olevansa jo perillä, mutta käsinkirjoitetusta matkastakin voi nauttia.

• 

Opin, että nojaa kropalla, äläkä vispaa pelkällä ranneliikkeellä

Työpaja järjestettiin paikan päällä Helsingin Töölössä, joten pääsin vihdoin tarkastuttamaan livenä, että kynän ja terän asento on oikein. Ilmeisesti olen suunnilleen kartalla. Uutena juttuna mieleeni jäi se, että kalligrafiaa tehdään kropalla, ei pelkästään ranneliikkeellä. Kun tekee ohuen ohutta hiusviivaa ylöspäin, viivasta tulee helposti tärisevä. Kun nojaa kädellä eteenpäin ylöskaarrossa, käsi pysyy helpommin kontrollissa ja viivasta tulee tasaisempi.

Kun pääsin takaisin toimistolle, heiluin harjoitellessani kuin heinäseiväs. Ehkä totuus on jossain puolivälissä. Taas on siis lisää harjoiteltavaa. Kun käy jatkuvalla syötöllä vain etäkursseja, on vaikea tietää, meneekö kaikki aina ihan oikein. Lähikurssit ovatkin sen takia välillä oikein käteviä.

Tyylimme ovat täysin erilaisia. Ainin on aina tyylikäs, hillitty, moderni ja upea. Minun tyylini on kokeilevampi, eikä aina esteettisesti niin tyylikäs. Olen välillä kuin pikkulapsi, joka on löytänyt sormivärit.

Aini on tehnyt kalligrafiaa työkseen vuosia, minä olen vielä haparoiva oppipoika ja etsin vielä kalligrafian käsialaani. Ainin käsiala on tappavan varma joka kerta. Koin suuren oivalluksen kun puhuttiin inhokkikirjaimista ja lempparikirjaimista. Kuvittelin naivisti olevani ainoa, jolla on inhokkeja ja suosikkeja. Näköjään niitä on kaikilla. Jopa rutinoituneilla ammattilaisilla.

Kahvi oli hyvää ranskalaista paahtoa, musiikki rauhoittavaa ja rentouttavaa ja studion tila kaunis ja tyylikäs. Kolmen tunnin harjoittelun jälkeen tunsin oloni rennoksi ja rauhalliseksi. Se on se kalligrafian ihme. Kun tarpeeksi keskittyy, unohtaa aivan kaiken muun ja hermosto lepää.

Kalligrafiastudion kauppakin on todella tyylikäs

(Ei kaupallinen yhteistyö, pelkästään fanitusta.)

https://kalligrafiastudio.com/shop

Jos kalligrafia kiinnostaa, Ainin Kalligrafiakirjasta löytyy perusteet oikein taitavasti selitettynä. Suosittelen lämpimästi. Omani kappaleeni lainasin tuttavalle joskus, eikä sitä olekaan sen jälkeen pahemmin näkynyt…

Päivän kikka kakkonen:

Sarikan tekstuurakursseilla opin, että jos haluaa räätälöityjä harjoituslomakkeita, niitä saa kätevästi räätälöityä kirjoituskulman, rivikorkeuden ja teränleveyden mukaan osoitteesta:

https://cd.kaligrafia.info/

Teen enimmäkseen modernia revittelyä, joten säädin tekstityypin Copperplateksi ja oikein sopiva harjoittelulomake sieltä putkahtikin. Sitten vaan sopivaa paperia printteriin ja menoksi. Testaamalla löytyy oma versio.

Itse pidän sääntönä, että mieluummin liian isoa kuin pientä, mutta minulla onkin giganttinen käsiala, koska tykkään kieputella koristeita. Ja mieluummin liian jyrkkä kulma, kuin pystyä, mutta kirjoitankin helposti liian pystyä. Kaikkea voi kokeilla. Jokainen harjoitus aina parantaa jälkeä.