Pitkäperjantai ja ikävä kummipoikaa

Kalligrafiakurssi on ihana. Se vie ajatuksia pois pitkäperjantain vähän aneemisesta vietosta tänä vuonna. Viihdyn useimmiten oikein hyvin neljän seinän sisällä ja omassa jengissä, mutta koska järjestän pääsiäisjuhlat aina meillä, ikävöin surumielisenä pääsiäisen sukujuhlia ja kummipoikaani. Joku tutkija muistutti, että kiellot purevat Suomessa hyvin, mutta jos pääsiäisenä ollaan kun ellun kanat, tähänastisista kieltäytymisistä ei ole mitään hyötyä. Välillä toivon, että olisin sairastanut viruksen jo, joten voisin hilpaista vaikka ystävälleni kaljalle. Sairaanhoitajaystäväni nimittäin parantui juuri ja iloitsee vapaudestaan. Helpottaa, kun enää ei tarvitse varoa tai suojautua jatkuvasti.

Kalligrafiakurssi, jota käyn on tehokas ja selkeä. Moni yksin pähkimäni yksityiskohta selviää videoilta alta aikayksikön. Loputtomasti tulee vastaan asioita, joita olen selaillut jostain kirjasta, mutta en ole koskaan oikein sisäistänyt. Kurssin opettaja Marika tekee kurssivideonsa Facebookkiin ja Vimeoon ihanalla pohojammaan murteella, joka kutittaa kielikorvaani. Videot ovat selkeitä, lyhyitä ja informatiivisiä. Voisin uppoutua tekemään harjoituksia ihan loputtomiin, mutta välillä pitää kai tehdä jotain muutakin.

Tietoa Marika Koskimäki-Ketelän kursseista löydät hänen nettisivuiltaan.

Marikan supertaidokkaita ja monimuotoisia kalligrafiateoksia voi ihastella myös Instagamissa.

Karanteenielämä on välillä varsinainen seikkailu. Pesimme ikkunat, teimme ruokaa, imuroimme ja pelasimme todella rajuja uhkapelejä. Toisin sanoen teimme kimppaan netissä Eurojackpotit. Pelasin runsaskätisesti kahdella eurolla.
Myöhään illalla lähdemme Prismaan hakemaan suklaamunia ja mämmiä. Woop woop!!!
Vanha kunnon munakikka. Tee molempiin päihin pienet reiät neulalla. Sörki sukkapuikolla tai jollain muulla tökillä keltuainen rikki. Ravista munaa, kunnes sisus valuu esimerkiksi suoraan paistinpannulle. Upota munat etikkaveteen ja hölskyttele puhtaaksi. Jätä yöksi munakennoon kuivumaan. Sitten vaan maalaamaan. Tein ruohomuniin myös punaisia kukkia. Ne näyttävät enimmäkseen veriläikiltä.

Harjoitus:

Hengitä ja rentouta olkapäät.

Ii ja jii ovat pitkulaisia ja kivoja. Niiden pyörittely kynällä on rentouttavaa kun muistaa säännön: ohuella viivalla ylös ja paksulla viivalla alas. Harjoittelin samalla erilaisia kirjoituskulmia. Kun vetää enemmän tiltissä oikealle, teksti näyttää jotensakin tyylikkäämmältä. Isot J- ja I-kirjaimet ovat mielestäni tylsiä sellaisenaan. Täytynee yrittää keksiä niihin jotain kiermuroita ja kippuroita. Jäljennetty kalligrafia = faux calligraphy tuntuu vieläkin paljon helpommalta kuin sivellinkynällä tehty, jossa painalluksen painolla saadaan ohuemmat ja leveämmät kohdat aikaiseksi.

P.s. Sori lapselliset sydämet iin ja jiin pisteinä, mutta peruskouluaikojen kunniaksi oli ihan pakko! Huomiseen.

Jani, Jänis, Ijäs. Enempää sellaisia sanoja, joissa on i- ja j-kirjain en keksinyt. Niitä on luultavasti vaikka ja mitä, mutta aina ei leikkaa. Jiin alaluuppi on välillä näköjään leveämpi ja välillä kapeampi. Täytyy harjoitella lisää…