OHUELLA VIIVALLA YLÖS! PAKSULLA VIIVALLA ALAS!

Voi minua vähäjärkistä! Kärsimättömyys on todellakin synti, pahe ja huono tapa. Aloitin eilen kalligrafiakoulun facebookissa. Harmitti vähän pulittaa muutamia kymppejä osallistumisesta, mutta jo ensimmäiset videot olivat hintansa arvoiset.

Olen ajatellut, että tekniikassani on ollut kyse ihan vain harjoittelun puutteesta. Mutta kun tajusin, että ohuella viivalla ylös, paksulla viivalla alas, osaankin yhtäkkiä kirjoittaa melkein millaisella kynällä tahansa muistelematta mikä kohta on paksu ja mikä ohut!

• 

Minulta löytyy kaksi kalligrafian perusteosta ja kirjastostakin olen lainannut puolisen tusinaa kirjaa, mutta missään ei käsketä pysähtymään mahdollisimman kovaan ääneen ja opettelemaan ihan vaan OHUELLA VIIVALLA YLÖS JA PAKSULLA ALAS kunnes taju lähtee.

Kelly Klapsteinin Sivellintekstauksen taito -nimistä kirjaa olen selaillut tuntitolkulla, mutta hätähousuna hyppäsin niiden tylsien ja typerien viivaharjoitusten yli, koska ajattelin niiden olevan yhtä mielenkiintoisia kuin niska-hartiajumppa, joka myös esitellään teoksessa. Kaikki osaa heilutella hartioita, eikö, joten eikös kaikki osaa myös piirtää viivoja ylös ja alas?! (Ei.)

Kun olin katsonut videot istahdin sohvalle ja tein tuntitolkulla aakkosia uudestaan ja uudestaan. Kirjoitin vuorotellen Brush Penillä, lapsen vanhoilla vesiväreillä, tuubivesiväreillä ja ihanalla vesisiveltimellä, jossa on nylonharjakset. Vesisiveltimiä löytyy Tiger of Swedenistä muutamalla eurolla. Parasta siinä on se, että väri ei lopu koskaan kesken ja harjakset pomppaavat helposti takaisin alkuperäiseen asentoon. Harjakset harvoin hapsottavat ja jos ne jotenkin saisikin hapsottamaan, ne palautuvat helposti takaisin alkuasentoon.

Tässä versiossa on omituisesti jengat vastapäivään, joten sen avaaminen ensimmäistä kertaa oli lähes mahdotonta, mutta rakastan sitä.

• 

Harjoitus:

Ota sivellinkynä ja te viivoja ja kaaria. Uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. Rentoudu ja hengitä ja tyhjennä mieli. Tunnin päästä ei k*tuta enää mikään muu kuin se, että jossain välissä on ilmeisesti pakko lopettaa. Hyvä äänikirja tai musiikki auttaa aina. #bossanossa

•