Vihdoinkin hiusterällä mustetta!!!

Saatanan perkeleen koronavirus. Tulee jo korvista ulos. Päivät menevät miettiessä saako mennä tai tulla ja kun tekee mieli purkkaa kaupasta, tuntee syyllisyyttä pelkästä purkkareissusta kauppaan. Tilanne on väliaikainen ja nämä ovat tällaisiä typeriä pieniä ongelmia, joiden ajattelemisesta seuraa vain lisää syyllisyyden tunteita. Toista se oli ennen vanhaan,  kun rintamalla kuoltiin nälkään ja kouluun hiihdettiin kakkosnelosilla kesät talvet.

• 

Jatkuva syyllisyys on varmaan yksi syy kaivata takaisin arkeen, kaikkea ei tarvitsisi jatkuvasti ylianalysoida ja tuntea jatkuvaa syyllisyyttä omasta pullamössöilystään.

Katsoin aamulla uutiset, tsekkasin Hesarista tilastot ja tulin siihen tulokseen, että vaara työhuoneella on minimaalisen pieni. Piti kirjoittaa muutama kriittinen työjuttu ja se on paljon helpompaa, kun on iso monitori ja printteri ihan vieressä.

Ymmärrän, että kaikkien pitää olla nyt ihmisiksi ja pysyä ruodussa, mutta tunne vaarasta seilaa mielessäni. Välillä olen kauhean huolissani ja seuraavana hetkenä paljon huolettomampi. Väitetään, että laumasuoja saavutetaan vasta kun 2/3 suomalaisista on sairastanut pirskatin koronan. Vastahan tässä ollaan ihan alussa. Ymmärrän, että en ole epidemologi tai vastuussa tästä, mutta työhuoneella minulla on oma hiljainen huoneeni, eikä täällä ole oikeastaan ketään, joten karkasin syyllisyyttä ja helpotusta tuntien työhuoneen rauhaan ensimmäistä kertaa viikkoihin.

Aamulla kalligrafiakoulussa oli ensimmäinen oppitunti hiusterällä kirjoittamisesta. Tätä olen odottanut ja yllätys yllätys, se ei ollutkaan ihan niin vaikeaa kuin kuvittelin. Olin harjoitellut tilaamallani olkavarsikynällä jo salaa ennen ensimmäistä oppituntia. Näpeille kosahti, kuten kaikilla ahneilla pikku kakkiaisilla. Ymmärsin, että kouluttautumisella on syynsä. Youtubesta ja instagramista ja pinterestistä voi poimia palasia. Ne joko yhdistyvät päässä joksikin järkeväksi kokonaisuudeksi eli ei. Marika selitti taas alta aikayksikön miten homma hoidetaan oikeasti tyylikkäästi.

• 

Harjoitus:

Ärriä ja ässiä. Ihania kiehkuroita ja kippuroita. Keuhkot tyhjäksi, olkapäät alas ja kynää paperiin. Veto vedolta jokainen kippura ja kynämalli painuu lihasmuistiin ja käsisilmäkoordinaatio paranee.

Rentoutukaatten, te oman elämänne stressaajat. Huomiseen.